Vuonna 1986
perustettu Nytky on toiminut nykyisessä kokoonpanossaan vuodesta 2000.
Perusilmeeltään yhtye on kuitenkin pysynyt samanlaisena, suoraviivaisena ja
yksinkertaisena äijä-triona.
Ohjelmapolitiikan kulmakivenä ovat laulun sanat:
"Tuota en oo katunu, kun en mä nuorena nainu, eikä nyt ennää vanhanapoikana
vihkipallille taivu." Laulu ja soitto lähtee koko vartalosta äänijänteitä
ja soittimien kieliä säästelemättä. Kun yhtye, mikäli mahdollista, pyrkii
lähelle yleisöään, täytyy tarkkailla etupenkkiläisten reaktioita äänen
voimakkuuteen.
Soittimina ovat 2-rivinen haitari, mandoliini ja pimpparauta, joiden muodostama
äänimaisema ei oikeastaan sähköllä vahvistamisesta parane. Niinpä Nytkyä on
paras kuunnella akustisesti tupamiljöössä metrin päästä, jos vain korvat
kestävät.
Ohjelmistoonsa Nytky etsii lauluja, joita ei juuri kuule muiden esittävän.
Sopivia on löytynytkin mm. Varsinais-Suomen laulukirjasta ja Virtain
laulukirjasta, mutta Tampereen yliopiston kansanperinteen
laitoksen äänitearkisto on Nytky-lauluille varsinainen aarteisto. Kansanperinteen
laitos on yksi tiedekunnan tutkimusyksikkö.
Melodioiltaan laulut
ovat yksinkertaisia, sanoissa on parhaimmillaan kielellisiä sukkeluuksia.
Rakkaudesta kertovat laulut eivät oikein yhtyeelle istu, vaan ne ovat
suorastaan boikotissa. Tämä asettaakin suuria rajoituksia laulujen
valinnalle yhdessä sen seikan kanssa, että laulujen melodioiden tulisi liikkua
kaksirivisen haitarin äänialasta johtuen G-duurissa tai E-mollissa ja kuitenkin
laulukorkeudella. Jos rajoitukset ovat ylivoimaisia, yhtye on oppinut sulkemaan
silmänsä sellaisilta tekstihairahduksilta, joissa mainitaan heiloista tai
rakkaudesta.
Yhtyeeseen kuuluu
kolme soittajaa, joiden yhteystiedot ovat:
Veikko Lahtinen,
Yläne, 2-rivinen, laulu p.0500-578389
email: veikkoa.lahtinen@gmail.com
Tero Elomaa, Kaarina,
pimpparauta, laulu p. 0400-532637
email: terosgm@gmail.com
Antti Järvensivu, Virrat,
mandoliini, kaksirivinen, laulu
p. 040-4122614 email:
anjarven@gmail.com
NYTKYn äijien
historia pähkinänkuoressa:
Antti Järvensivu, VTM
(sosiaalipolitiikka)
-
Näkövammaisten Keskusliiton aikuisten aluesihteeri Varsinais-Suomessa ja
Satakunnassa
-
Pimee Cafe-toiminta (pimeä kahvila - näkövammaiset näkevien oppaina)
-
Sokkopingis-pelin kansainvälinen tuomari (sokeat ja näkevät pelaavat yhdessä)
-
tietotekniikka-alan asiantuntija
-
kansantanssin ohjaaja ja mestaritason pelimanni
-
Pelimannikillan puheenjohtaja
Tero Elomaa, DI,
ekonomi
-
useiden yritysten, mm. pörssiyhtiöiden Elomatic Oy:n ja Etteplan Oy:n
perustaja, ensimmäinen toimitusjohtaja ja toimintojen alkuunpanija
-
Varsinais-Suomen Ammattikorkeakoulun alustavan projektisuunnitelman laatija (Matti
Hupposen kanssa) v. 1990
-
useita vuosia Turun yliopiston uuden teknologian projektien suunnittelijana ja
vetäjänä
-
Keksijäyhdistys Turun Idea- ja Tuotesuunnittelijat ry:n monivuotinen jäsen
ja varapuheenjohtaja, Kaarinan Yrittäjät ry:n ensimmäinen sihteeri jne.
Veikko Lahtinen, FM
-
suomen kielen ja historian lehtori
-
aktiivinen kirjoittaja, kävelevä ”tietopankki”
-
pelimanni, soiton opettaja
Veikon tai Antin tuuraajana on esiintynyt Ossi Lehtimäki
Nytkyn kotisivun osoite oli ennen http://personal.inet.fi/viihde/nytky/
mutta Telia lopetti tällaiset sivut 30.6.2018
Nytkyn CD-levyt
Levy Tuota en oo katunu on loppu, mutta levyä Ramppanpuljua voi tilata osoitteesta terosgm@gmail.com tai numerosta 0400 532 637
Levy maksaa 10 euroa ynnä postikulut (pussi plus postimerkki). Jos tilaa useampia levyjä, postitus levyä kohti tulee halvemmaksi. Jos levy tyntuu kalliilta, hinnasta voidaan neuvotella. Tarkoitus on saada vain takaisin edes osa tuotantokustannuksista äänitys, graafinen suunnittelu, painatukset, valmistus ja kuljetus.
Myymälässä levy maksaa 17 euroa.
Nytkyn laulu ”Lammilla maantien varrella”
https://www.youtube.com/watch?v=GKtHAewtwWI
Laulu on kulkenut Nytkyn matkassa yhtyeen alkuajoista
lähtien. Se saatiin Yläneen vanhainkodin
asukkaalta. Nyt laulun taustoihin on
saatu lisäselvyyttä Kanta-Hämeessä sijaitsevalta Lammilta.
Laulun maininta
Markkulan isännästä viittaa lammilaiseen Markkolan sukuun. Suvun esivanhemmista löytyy venäläissyntyinen
kapteeni, joka oli hyvin tummaverinen.
Niinpä nykyisenkin Markkolan miesväellä ovat parta ja hiukset suorastaan
sysimustat.
Itse laulun arveltiin olevan vankien perinnettä ja kertovan
Markkolan talosta ehkä reilun sadan vuoden takaa Venäjän vallan viimeisiltä
ajoilta. Markkolan talo on ollut
vankikuljetuksien etappipaikka, jossa vankikin on yöpynyt tuvassa, turvallisuuden
vuoksi häkkiin suljettuna. Niinpä
syöpäläisiä pakoon ei ole päässyt.
Laulussa mainitut tytttäret ovat luultavasti nimeltään Alina
ja Lyydia. He syntyivät 1800-luvun
loppupuolella ja ovat kuolleet 1960-luvun lopulla ja haudattuina Lammin hautausmaalle.
Lyydian vaiheista tiedettiin, että hän oli aikoinaan sairaanhoitajana USA:ssa
ja siellä tienatuilla varoilla hankki Tampereelta omistukseensa talon, jossa
oli seitsemän savupiippua.